Raskasta Joulua

Raskasta joulua

Eilen Kajaanissa oli tämän syksyn toinen Raskasta Joulua -konsertti. Aiempina vuosina olen havahtunut konserttiin vasta lippujen ollessa loppuunmyytyjä, tänä vuonna olin ketterästi liikkeellä jo elokuussa ja viimeinkin pääsin kokemaan tuon spektaakkelin! Kyllä, se oli spektaakkeli.. Uskomattoman hienoja soittajia ja laulajia, Kaukametsän Sali konserttipaikkana ja joululauluja hienoin versioinnein. Mahtavuutta! Ja jo näin toisella keikalla soittajat ja laulajat olivat täydessä iskussa :)

Solistina Tommi "Tuple" Salmela

Raskasta Joulua starttasi vuonna 2004, kun kitaristi/tuottaja Erkka Korhonen sai inspiraation Trans-Siberian Orchestralta ensimmäiseen konserttiin ja levyyn. Vuosi vuodelta musiikinrakastajien kiinnostus kasvoi ja toki siten myös levy-yhtiö Warner innostui tekemään sopimuksen projektin kanssa. Raskaampaa Joulua -levy ilmestyi vuonna 2006 ja kiertueita järjestetään vuosittain. Uskon eilisen perusteella, että konserteille on kysyntää jatkossakin :) Alla olevasta linkistä pääsette fiilistelemään Trans-Siberian Orchestran noin viikon takaista vetoa, O Come All Ye Faithful / O Holy Night. Itselleni Trans-Siberian Orchestra tuli tutuksi Gabriela Gunčíkován kautta, joka on siis ollut naispuolinen innoittajani Ken Tamplin Vocal Academyn oppien kautta.

Solisteina Raskasta Joulua -projektissa on vuosittain Suomen kärkinimiä metalli- ja rocklaulajista. Tänä vuonna kiertueilla nähdään paikkakunnasta riippuen solisteina mm. Tommi ”Tuple” Salmela, Tony Kakko, JP Leppäluoto, Antti Railio, Ari Koivunen, Ville Tuomi, Antony Parviainen, Pasi Rantanen, ja Marco Hietala. Eilen Kajaanissa lauloivat Tuple, Tony, Antony ja Ville. Huikeita artisteja jokainen, mutta Tuple ja Antony saivat tämän tytön kyyneliin :) Se musiikin voima.. Solistien taustalla tai oikeastaan rinnalla olivat jo edellä mainittu Erkka Korhonen, rumpali Mirka Rantanen, kitaristi Tuomas Wäinölä, basisti Erkki Silvennoinen ja kosketinsoittaja Vili Ollila. Erinomaisia muusikoita jokainen!

Erkka Korhonen

Ensimmäisellä Raskasta Joulua -levyllä laulaa mielestäni kovin kotimainen naislaulaja Tanya Kemppainen, serkkuni :) Tanya lauloi hienon version Maa on niin kaunis -biisistä, sopivasti nätisti ja heavysti, just the way I like it! Tanya on laulanut mm. bändeissä Lullacry ja Soulgrind. 

Kaukametsässä Tony ja Tuple olivat eilen teknisesti odotusteni mukaisesti kovassa iskussa. Äänialan monipuolinen käyttö ja äänensävyjen vivahteiden hyödyntäminen ovat niitä asioita, joita itse tekniikassa arvostan suuresti. Antonyn valttina oli ehdottomasti eläytyminen ja tuska, jonka hän toi avoimesti esille - silläpä hän minut niin helposti kyyneliin saikin.. Villen valttina oli oman persoonan välittäminen biiseihin ja esiintyminen. Kaikki nämä asiat ovat erittäin tärkeitä keikkailevalle laulajalle ja eilen sain kunnian todistaa montaa erilaista lahjakkuutta!

Kajaanissa Kaukametsän Sali oli jo pidempään loppuunmyyty kyseisen tapahtuman osalta ja hyvä niin! Tuntuu siltä, että nykyään ihmiset eivät enää joko arvosta livetapahtumia tai he eivät kehtaa lähteä ”kun kuuleehan noita netistäkin”. Se vaan ei ole sama asia.. Kokemuksena eilinen oli omaa luokkaansa ja lähtipä mukaani myyntipisteeltä pari CD-levyä, DVD ja t-paita. Jos näillä teoilla kannan korteni kekoon, että saamme Kajaanissa jatkossakin kuunnella livenä erinomaista musiikkia, katsoa taitavia esiintyjiä ja nauttia kokonaisvaltaisesta musiikillisesta elämyksestä, niin olen tyytyväinen! Toivottavasti sinäkin arvostat live-esiintymisiä ja kannatat suosikkejasi olemalla paikalla ja ostamalla edes joskus jonkun tuotteen bändin/projektin edesauttamiseksi. Karuksi kävisi maailma ilman musiikkia..

Jotta antaisin tässäkin postauksessa palasen teille itseäni, tässä vielä loppukevennyksenä äsken videoimani todiste siitä, että minäkin laulan ja vielä ääni käheänäkin! Usein laitan julkiseen jakoon pelkästään ääniraidan kuvan kanssa, tällä videolla paljastan syynkin siihen.. :) Eilen Tuple veti Kaukametsässä hienon version suosikkijoululaulustani, joten tässä laulan teille englanninkielellä kappaleen O Holy Night. Syy, miksi halusin tällä kertaa videoida lauluani, on se että eilen katsoessani huippulaulajia muistin kuinka tärkeää on myös katsoa laulua. Katsoessa laulajan kasvoja näen ja tunnen missä ääni soi, mitkä lihakset ovat käytössä jne. Toivottavasti joku teistä saa minustakin jotain irti ja ehkä palaset äänenmuodostuksesta löytävät omille paikoilleen! En todellakaan väitä olevani mikään ammattilaulajan veroinen, meillä kaikilla vaan on opittavaa toisiltamme ja osaamisen jakaminen on sen edellytys. Olkoon tämä myös muistutuksena uuden poppivaiheen keskellä siitä, että laulan joskus myös aika raskaasti ;) Ja todisteena siitä, että olen jo itselleni armollinen ja sallin itselleni virheitä.

<3:lla HanDe

Rokkarista poppariksi

Rokkarista poppariksi

Elämässäni tapahtuu nyt paljon, niin positiivisia kuin negatiivisempia asioita. Pyrin keskittymään positiivisiin asioihin, joista nyt yhdestä kerron teille – tästä rokkaritytöstä tulee myös poppari!

Noin kuukausi sitten pyörät alkoivat pyörimään kun tutustuin mahtaviin ihmisiin - kaiken lisäksi erinomaisiin muusikoihin. Noh, nopeastihan minun elämässäni aina asiat rullaavat eteenpäin ja päädyinkin laulamaan bändiin, jossa soitetaan Michael Jacksonin biisejä :) Pikkutyttönä kuuntelin MJ:ia ja olin jopa ihastunut häneen <3 Jackson 5 ja Michaelin 80- ja 90-lukujen hitit olivat ahkerassa kuuntelussa. En koskaan laulanut näitä biisejä mukana, koska ajattelin ettei minusta ole laulamaan niitä. Paljon sanoja nopeassa tempossa ja etupotkuisesti laulettuina tuntui ihan liian vaikealta ja niin MJ jäikin minulle lähinnä kuuntelu- ja fiilistelykäyttöön.

Jos MJ on jäänyt sinulle vieraaksi, täältä näet kootusti hänen elämänsä ja uransa faktoja. Toki suosittelen ehdottomasti katsomaan dokumentteja, joita on tehty Michaelin eläessä ja kuoleman jälkeen. YouTubesta löytyy paljon materiaalia, joka vie mennessään.. Ja kyllä, MJ on erikoinen persoona tiedän sen, mutta kukas meistä ei olisi ;) Tässä esimerkkinä suora linkki vuonna 2003 julkaistuun Living With Michael Jackson -dokumentin ensimmäiseen osaan, joka löytyy kuutena osana YouTubesta:

Olin ihan innoissani, kun aloimme käynnistellä tämän bändimme taivalta! Ja olen toki edelleen :) Olen jo jonkin aikaa halunnut toisen bändin OverBoostin rinnalle ja tämä tuntuu juuri oikealta. Aluksi en kuitenkaan ollut täysin varma, onko minusta laulamaan MJ:n biisejä mutta halusin kokeilla. Billie Jean, Beat It, Black or White ja Thriller tulivat ensin työlistalle. Kuuntelin repeatilla levyversioita, katselin YouTubesta livekeikkoja ja -treenejä. Kävin jopa kirjastosta lainaamassa pari nuottikirjaa, että pääsisin paremmin stemmoihin kiinni. Päivän pari niitä taisin ihmetellä, kun lähetin ex tempore -nauhotetun pätkän Thrilleristä liitettäväksi treenipohjaan. Silloin usko taitoihini oppia myös popin salat vahvistui ja aloin ahmimaan Michaelin tuotantoa koko ajan enemmän ja enemmän. Tässä teillekin kuunneltavaksi pätkä tätä ensimmäistä kokeilua :)

Suurin muutos laulussani vertaessani rokki- ja poppilaulua on toki lauluvolyymi ja clean soundi mutta myös pääosin mixed ja pääsoundin käyttäminen – ei siis rintasoundia juuri lainkaan. On ihanaa huomata, että voi laulaa useita tunteja väsymättä :) Myös korukuvioita voi tuoda näihin melodioihin, mikä ei rokissa toimikaan. Toki tavoilleni uskollisena tuon takuulla joitain bluesista ominaisia säveliä myös MJ:n biiseihin mutta kunnioittaen alkuperäisiä versioita. Ihanaa päästä kehittämään itseään myös uudella alueella.. kuluneen kuukauden aikana olen saanut jo niin paljon uusia vaikutteita, että välillä hämmästelen sitä itsekin. Tässä laulumentorini Ken Tamplinin opastus, kuinka laulaa MJ:n biisejä vaikka ne eivät omalle äänialalle sattuisikaan. Huomaatte takuulla mixed ja pääsoundin osuuden tekniikassa :) Suosittelen kuuntelemaan sekä esimerkkibiisit että myös videon lopulla olevat selitykset käytettävistä tekniikoista.

Meillä on tällä popparibändillä ollut vasta yhdet treenit mutta olen treenannut biisejä paljon treenipohjademojen kanssa. Helpottaa opiskelua kummasti, kun koko ajan voi treenata saman taustan kanssa. Etupotkuisuus, sanojen ääntäminen ja rytmittäminen alkavat sujua, nyt voin keskittyä sanojen ulkoaopetteluun. Ensi vuoden puolella tavataan sitten keikoilla myös näissä merkeissä :)

<3:lla HanDe

Kuulemisen hienous

Kuulemisen hienous

OverBoostin treenikämppä on aika pieni. Meillä on käytännössä yksi pieni huone käytössä, jossa luukutamme rockia - täysillä. Opettelin reilu vuosi sitten juurikin tämän vuoksi laulamaan korvatulppien kanssa, melutaso kävi helposti todella korkeaksi enkä halunnut vaurioittaa kuuloani tieten tahtoen.

Korvatulppien kanssa laulamiseni muuttui täysin: en enää kuullut kitaraa ja bassoa samalla tavalla kuin aikaisemmin ja nuotissa laulamisesta tuli vaativaa. Biisiin uppoutuminen ei ollut enää mahdollista, koska minun piti koko ajan keskittyä kuuntelemaan virettäni. Luulin, että en vain enää kuule yhtä tarkasti ja tätä se tulee jatkossa aina olemaan. Onneksi olin väärässä :)

Aloin miettiä korvamonitorin hankkimista kesällä HillBilly 2015 -keikan jälkeen. Olimme lämppäämässä Steve'n'Seagulls -bändiä ja kiinnitin huomiota siihen, että jokaisella heistä oli korvamonitorit käytössä. Itse olin aina käyttänyt keikalla kulmamonitoria, joka käytännössä sitoi minut pysymään aikalailla paikallani, koska jopa metrinkin liikkuminen hävitti monitorista kuuluvan äänen melkein kokonaan. Monitorista siis kuuluu oma lauluni ja minulle tärkeä elementti eli basso. Myös kitaran olen aina halunnut monitoriin, mutta basso on minulle tärkeämpi pohja lähteä rakentamaan laulua biisin päälle.

Mutta ne korvamonitorit. Korvaan laitetaan korvatulppa, johon on liitetty kuuloke. Langattomassa korvamonitorissa kuulokejohto kytketään vyötäröllä, taskussa tms. pidettävään vastaanottimeen. Eli kuuluvuus on koko ajan hyvä, kun vain napit pysyvät korvissa :) Jos laitevalmistajalta ei löydy sopivan kokoisia tulppia, niitä voi teetättää oman korvan mukaan. Minulla sattuu olemaan pienet korvat eli pienimmällä mahdollisella tuppelolla minulla pysyy napit tiukasti paikoillaan :)

Korvamonitorien etuna keikkakäytössä on lavalla äänenpaineen laskeminen. Tämä helpottaa salimiksauksen tekemistä, suojaa esiintyjien sekä yleisön kuuloa ja parantaa haluttujen instrumenttien / laulujen kuulumista samalla poistaen kierto-ongelmia. Päätin ottaa härkää sarvista ja hankkia korvamonitorin itselleni, vaikka en ollut ikinä aikaisemmin testannutkaan vastaavaa laitetta.









Tilasin Thomannilta LD Systems MEI1000 G2 -korvamonitorin.Tämä korvamonitori on hinta-laatu -suhteeltaan omien kokemusteni perusteella erinomainen! Ja toimii niillä taajuusalueilla, joita Suomessa saa ilman erillislupia käyttää. Muutamalla sadalla eurolla tämä kapistus minulle tuli ja heti ensimmäisten treenien aikana laulamisen helppous palasi! Ihanaa oli huomata myös treeninauhoituksista, että vire on ja pysyy, vaikka sitä ei tarvinnut kertaakaan miettiä :) Lisäksi nyt voin laulaa säästäen ääntäni, kun olen koko ajan kartalla äänenkäytöstä, volyymitasosta ja ennen kaikkea kuulen itseni jopa hiljaa laulaessa. Vastaanottimessa on oma äänenvoimakkuuden säädin, eli pystyn kesken treenien itse säätämään äänenvoimakkuutta tarpeen mukaan. En malta odottaa ensimmäistä keikkaa tällä setillä!

Suosittelen kaikille laulajille lämpimästi korvamonitoriin investoimista, mikäli yhtään enemmän treenaat tai keikkailet. Olen tähän hankintaani todella tyytyväinen!

Otetaan loppukevennyksenä videopätkä, jossa testaan suhteellisen absoluuttista sävelkorvaani.. Niin, pidetään kuulostamme huolta, eikös vaan :)

<3:lla HanDe

Musiikin voima

Musiikin voima

Kaikki ovat varmasti kuulleet puhuttavan musiikin parantavasta vaikutuksesta, jotkut ovat päässeet sen itse jopa kokemaan. Lievin ilmiö lienee se, että musiikin kuunteleminen, laulaminen tai soittaminen vie v*tutuksen muille maille. Äärimmäisen tärkeä ulottuvuus on myös tunteiden ilmaisu musiikin kautta, jonka ansiosta stressitaso vähenee eikä kiukuta niin paljoa. Itse kuulun siihen osaan ihmisiä, joille musiikki on edellä mainittujen asioiden lisäksi päivittäinen lääke. Terapiaa sielun lisäksi myös ruumiille.

   The Early Show - Music therapy hitting right notes for patients

Sairastan fibromyalgiaa. Usein ihmisten ensimmäinen reaktio on joko a) mikä se se mahtaa olla? tai b) oijoijoi.. olen pahoillani.. se on kuulemma aika kivulias sairaus. Kyllä, juurikin näin. Se on krooninen kipusairaus ilman varsinaista kivun aiheuttajaa. Eli kärjistettynä kroppani tuntee kipua ilman syytä. Haluan blogissani keskittyä musiikkiin ja sen vuoksi en sen enempää käy läpi fibron ominaispiirteitä. Halutessasi löydät täältä kuvaavan ja helposti luettavan tietopaketin tästä parantumattomasta kipusairaudesta, johon kipulääkkeet eivät auta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky

Eli lähtökohtaisesti aika kurja tilanne. Mutta se musiikki <3 Toki elämäntavoilla, ruokavaliolla ja liikunnalla, kylmän välttämisellä jne. voin vaikuttaa oireiden voimakkuuteen, mutta musiikki on se lääke, jonka avulla pääsen uppoutumaan omaan maailmaani ilman kipuja. Musiikkityylillä ei tässä niinkään ole merkitystä. Tärkeintä on, että musiikin kuunteleminen tai tuottaminen on nautinnollista.

Huffington Postin artikkelissa kerrotaan Mayo-klinikan tutkimustuloksista musiikin parantavasta voimasta. Tässä kootusti yhdentoista kohdan listaus musiikin mahdista:

1. Syöpäpotilaat kokevat tuskansa vähenevän.
2. Gothenburgin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan jokapäiväinen musiikin kuuntelu laskee stressitasoja. Musiikin kuuntelijoiden havaittiin tuntevan myös enemmän positiivisia tuntemuksia. 
3. Auttaa leikkausten aikana. Leikkauksen aikana hereillä ollessa musiikin kuuntelu vähentää tässäkin tapauksessa stressiä. 
4. Suojelee korvia. Musiikin kuuntelu on hyväksi korvien ääniprosessoinnille, kunhan ei luukuta liian kovaa ;)
5. Lisää sydämen terveyttä. Iloista musiikkia kuunnellessa verisuonet laajenevat eli veri kiertää vapaammin.
6. Musiikin kuunteleminen vie kivuista kärsivän ihmiset ajatukset pois kokemastaan kivusta. Näin ihminen kokee myös tuntevansa vähemmän kipuja.
7. Parantaa muistia myös lapsilla.
8. Suojelee vanhentuneita aivoja eli musiikkitreeniä saaneet vanhukset olivat älyllisesti terävämpiä kuin ne, jotka eivät olleet musiikkitreeniä saaneet.
9. Sydänsiirrot onnistuvat paremmin, vähemmän hylkimisreaktioita.
10. Parantaa paranemismahdollisuuksia aivoinfarktista.
11. Toimii hieronnan lailla rentouttavasti ja vähentää ahdistusta.

Allekirjoitan nämä kohdat täysin niiltä osin kuin omakohtaista kokemusta löytyy! Vuosi sitten sairauteni oli todella pahassa vaiheessa, juuri ennen diagnosointia. Tuolloin päiväni alkoi könyämällä sängystä sohvalle lämpötyynyn päälle makaamaan, kaikki muu oleminen ja tekeminen oli tuskaa. Pelkäsin työkyvyttömyyttä ja invalidisoitumista. Musiikin kuunteleminen, laulaminen, biisien väkertäminen ja kitaran rämpyttäminen olivat päivieni pelastus - en muista tunteneeni kipua silloin, kun puuhastelin musiikin parissa. Varsinkin laulaminen vei kivut saman tien mielestäni ja kropastani. Heinäkuussa 2015 julkaistu tutkimus todentaa suoraan musiikin vaikutuksen fibromyalgian hoidossa. Ilmankos olenkin pääsemässä tämän sairauden suhteen niskan päälle :)

Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu ja miltä tuntuu, kun kuulee tietynlaisen äänen joko luonnossa tai kotona musiikkiäänitteeltä. Me saatamme pysähtyä paikoillemme, sulkea silmämme, jättää kaikki muut asiat mielestämme ja tuntea olevamme jossain aivan muualla, eri ajassa ja paikassa. Jos me koemme jotain tällaista, on meitä luultavasti koskettanut todella mahtava voima, musiikki. (Ilkka Vartiovaara 2006, Musiikin valtava voima.)

Musiikin vaikuttavuudesta kertoo myös se, että reagoin todella vahvasti musiikin välittämiin tunnetiloihin. Tämäkin voi olla fibromyalgian aiheuttamaa erityisherkkyyttä. Se mikä on hassuinta, on se että reagoin myös instrumentaaliversioihin, eli pelkät soittimet kertovat tarinaansa ja saavat minut kyyneliin. Sen vuoksi haluankin todentaa tätä musiikin voimaa tämän pintaraapaisukirjoituksen loppuun laittamalla jokin vuosi takaperin hyvin suosituksi tulleen videon YouTubesta, jossa vauva reagoi vahvasti äitinsä lauluun - vaikka ei vielä edes ymmärrä sanoja.. musiikin voima <3

<3:lla HanDe

Laulamisen jalo taito

Laulamisen jalo taito

Laulamista voi opetella. Juu, näinhän se on. Asiaa kuitenkin helpottaa hurjasti, jos on sävelkorvaa, rytmitajua ja persoonallinen soundi. Siinä on hyvä pohja lähteä treenaamaan laulamiseen tarvittavia lihaksia, koska lihastyötähän laulaminenkin loppujen lopuksi on. Tänään ajattelin jakaa ajatuksiani rinta- ja pääsoundista, koska niiden yhdistäminen sulavasti on parhaillaan itselläni työn alla. Tässä vaiheessa haluan huomauttaa, että en ole opiskellut laulamisesta itselleni ammattia, eli kaikki tämä mistä puhun, on omaa kokemustani ja huomioitani eikä missään nimessä 100 %:sta faktaa. 

Lapsena laulamiseen ei kiinnittänyt sen enempää huomiota, sitä vain laulettiin ja koitettiin pysyä nuotissa. Minulla oli todella matala ääni ja päädyinkin aina laulamaan moniäänisissä sovituksissa matalinta ääntä. Minulle oli luontaista laulaa vahvalla rintasoundilla ja käytännössä se tarkoitti sitä, että ylin puhdas ääni minkä suustani sain, oli f#1. Näin jälkeen päin ajatellen olen oikein tyytyväinen taustoistani, koska opin jo lapsesta pitäen tekemään tuttuihin biiseihin uusia melodioita riittävän matalalta, jotta pystyin biisien mukana laulamaan. Tämä taito auttaa minua nykyään biisien teossa ja usein melodiat ikään kuin tulevat suoraan sointupohjasta moniäänisinä mieleeni :)

Lukioaikana opiskellessani klassista laulua opin tuottamaan soivan pääsoundin. Aiemmin olin luullut, että pääsoundi on sama asia kuin falsetti, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Falsetissa äänen seassa on paljon ilmaa ja kokonaisuus on vaisu, kun taas nojaamalla korkeaankin ääneen ja pitämällä äänihuulet hallinnassa, pääsoundi on täyteläinen, vahva ja resonoiva. Olen opiskellut laulamista kuluneen vuoden aikana Ken Tamplin Vocal Academyn kursseilla, tässä ilmaispätkässä Ken Tamplin kertoo ja demonstroi falsetin ja pääsoundin eron todella helppotajuisesti.

Pelkän falsetin voimaan luottavaa laulajaa ei äkkiseltään tule mieleeni, mutta rinta- ja pääsoundia onnistuneesti yhdistelee mm. Maroon 5:n Adam Levine kun taas pääsoundin masteroi Bruce Dickinson. Eli ymmärrät varmasti sen eron, josta puhun :)

Klassinen laulu menee tuonne pääsoundin puolelle, eli vielä viime vuonna osasin siis vain joko rintasoundin tai pääsoundin. Ei kovin toimivaa keikalla :) Rintasoundin vaihtamisen pääsoundiksi kesken biisin huomaa ns. jodlausilmiöstä - not very nice.. Jotenkin siis nämä kaksi asiaa olivat itselläni hyvin vahvasti erillään enkä osannut itsekseni yhdistää näitä tekniikoita. Alla olevasta YouTube-pätkästä voit halutessasi tsekata, mitä tarkoitan.. omalla vastuullasi ;)

Viimeisen vuoden aikana olen opiskellut eniten juurikin kuinka yhdistää rinta- ja pääsoundia ja olen oikein tyytyväinen kehitykseeni! Pääsoundin vahvistuttua äänialani on nykyään entistä laajempi: d - d3. Eli ääneni matala pää on pysynyt hanskassa samalla kun ylärekisterini on kasvanut hurjasti. Rintasoundilla äänelläni pääsee hyvinä päivinä e2:een eli vahvistusta ja lihasten hallintaa olen oppinut todella paljon. Hankalinta on saada cleanisti h1, se on minun akilleen kantapääni.. mutta tämän tiedostaen viljelen ko. säveltä melkein kaikissa biiseissä.

Tällä hetkellä laulan vain OverBoostissa, koska Silent Weepin tarina niin sanotusti vain lörpsähti. Haaveissa olisi kyllä laulaa muissakin proggiksissa mutta täällä Kajaanissa se ei ihan niin helposti tapahdukaan. Haaveissa pyörii niin acappella lauluyhtyeessä laulaminen kuin heavympi meininki, mutta katsotaan mitä tuleva tuo. Niin tai näin, ääneni treenaaminen edesauttaa kaikkia vaihtoehtoja!

Tässä minun ja Ollin My kind of Lullaby -biisi erään sunnuntaiaamun versiona ilman minkäänlaista äänenavausta, jossa tuo samainen h1 toistuu monta kertaa.. Juu, avaamaton aamuääni ja nuottiin osumatarkkuus vähän niin ja näin mutta ei tätä kattos tartte niin vakavasti aina ottaa :)

Tästä on hyvä jatkaa treenejä ja vahvistaa osaamistani ääniharjoituksista siirtyessä oikeisiin biiseihin :)

<3:lla HanDe

Musiikki - You can't live without it

Musiikki - You can't live without it

Olen harrastanut musiikkia niin kauan kuin muistan. Jo pikkutyttönä laulettiin siskojeni kanssa moniäänisesti ja tapeltiin siitä, kuka pääsee soittamaan ensimmäisenä urkuja koulupäivän jälkeen. Intohimoni musiikkiin on vain kasvanut ajan myötä ja nyt musiikki vie tavalla tai toisella suurimman osan vapaa-ajastani. 

Laulan kajaanilaisessa rockbändissä, OverBoostissa ja teen lyriikat ja melodiat omiin biiseihimme. Valtaosa setistämme on covereita, koska ei näillä leveyksillä pääse oman musiikin kanssa yhtä helposti keikoille. Niinpä olemme kasanneet hyvän setin menevää rockia, jota ihan jokainen vastaantuleva bändi ei soita.

Niin mikä sitten on se varjopuoli? No se tietenkin, että keikkoja on tänäpäivänä todella vaikeaa saada! Yhä enemmän pikkukuppilat jättävät bändejä ottamatta, koska niillä ei ole varaa maksaa bändille edes siten, että kulut tulisivat katettua. Isommat kuppilat puolestaan ottavat usein vain nimekkäitä, valtakunnallisesti tunnettuja bändejä. Niinpä niin.. kuinka kasvattaa nimeä, jos ei pääse keikkailemaan ja tuomaan itseään tykö?  Dilemma..

Olen kahtena vuotena pyrkinyt The Voice of Finlandiin. Tieni katkesi molemmilla kerroilla toisiin karsintoihin juuri ennen livelähetyksiä. Sieltä olisin toivonut saavani edes sen verran näkyvyyttä, että olisimme saaneet lisää keikkoja ja myös keikkoja Kainuun ulkopuolelta. En ole kuitenkaan helposti luovuttavaa sorttia, päinvastoin. Yritän siis ensi vuonna taas uudestaan :) Haluan tehdä oman osani bändimme tulevaisuuden eteen, OverBoostissa nimittäin parasta on henkilökemioiden toimivuus.

Olen kehittänyt itseäni laulajana paljon koko aikuisikäni, minulta taittuu niin soul, blues, klassinen laulu, hard rock, jazz.. Olen kuluneen vuoden aikana kasvattanut äänialaani ja taitojani Ken Tamplin Vocal Academyn oppien avulla - tuolta saa ostettua mahtavaa matskua ilmaismateriaalien lisäksi! KTVA:n oppilaita ovat mm. Ten Second Songs -nimellä biisejä tekevä Anthony Vincent ja mieletön Gabriela Gunčíková. Olen tähän päivään mennessä kasvattanut cleaniä äänialaani neljä kokonaista sävelaskelta ja olen oppinut yhdistämään rinta- ja pääsoundia. Toki, tässä lajissa tuskin voi koskaan olla valmis ja jatkankin itseni kehittämistä. Heikkoudekseni näen puhevikani: sössötän ässää enkä osaa sitä itsekseni korjata. Englanninkielisessä tekstissä se ei niinkään haittaa, suomenkielellä laulettaessa se kuuluu häiritsevästi.. 

YouTube-kanavallani on minun ja kitaristimme Ollin osallistumisvideo Anssi Kelan Martin-haasteeseen. Teimme sunnuntaiaamuna oman versiomme Anssin Tanssilattialla-biisistä. Alkuperäinen biisi on funkkia, oikea menobiisi! Noh, mehän väännettiin siitä tavoillemme uskollisina bluesia :) Tässä kilpailussa eniten katsojia Martin nimipäivään, 10.11.2015,mennessä saanut video voittaa. Jos siis haluat tukea ja kannustaa meitä, niin katso video ainakin kerran :) Siinähän saattaa käydä niinkin, että jopa tykkäät versiostamme.. Sitä saa kuunnella enemmänkin ja sitä saa jakaa sosiaalisessa mediassa :)

Palataan <3